Olen rakastanut kokkaamista ja leipomista lähemmäs 15 vuotta, mutta samalla olen myös koittanut vältellä rasvaa, kermaa ja kaikkea, minkä olen ajatellut olevan todella epäterveellistä.
Olen aina tehnyt paljon salaatteja ja käyttänyt runsaasti kasviksia, kanaa ja kalaa. Olin pitkään syömättä perunoita ja joskus en syönyt edes riisiä. Ruokaohjeita ja -neuvoja lukiessa pään saa kyllä todella helposti pyörälle sekä sen punaisen langan hukkaaminen on erittäin helppoa! Toiset käskevät suosimaan margariinia voin sijaan, kun taas toiset vannovat voin nimeen. Kevyttuotteita olen tottunut käyttämään, mutta nyt useimmat kertovatkin niiden olevan pahasta. Kuulostaa hyvältä ostaa tuotetta, jossa on normaalia vähemmän suolaa, mutta kuitenkin sama maku! Niin… Kyllähän se hyvältä kuulostaa, mutta millä se sama maku on sitten saatu aikaan?
Olen vuosikausien ajan kärsinyt vatsavaivoista, joskus jopa päivittäin. Vatsaa on turvottanut ja se on ollut ihan järjettömän kipeä. Sen lisäksi olen aina myös reagoinut stressiin sekä henkiseen huonovointisuuteen vatsallani. Vuosien saatossa tosin totuin vatsaongelmiini niin hyvin, että ne olivat minulle jo ihan normaalia.
Mitä jännää sitten tajusinkaan muutama päivä sitten? Sinä aikana, kun olen ollut nykyisessä parisuhteessani (liki neljä kuukautta), vatsani on voinut hyvin, eikä sen kanssa ole ollut edes yhtä ainutta huonoa päivää! Enkä nyt todellakaan sano, että rakkaus on parantanut sen – se olisi jo hieman liian kornia, jopa minulta.
Vatsani hyvinvointi johtuu uusista (mieheltäni minulle tarttuneista) ruokailutottumuksistani. Kyllä, myönnän oppineeni häneltä jotain oikeasti tärkeää ja myönnän myös sen, että hän on ensimmäinen ihminen, johon olen ikinä uskonut vastaavissa asioissa. Koko aikuisikänäni en ole syönyt aamupalaa, vaikka olen kuullut aina kaikilta sen olevan päivän tärkein ateria. Useimpina päivinä olen syönyt ensimmäisen aterian vasta myöhään iltapäivällä – siihen asti olen sinnitellyt vain aamukahvin ja veden voimin. Nyt syön aamuisin joko ruisleipäviipaleen tai vaikkapa keitetyn kananmunan ja olo on oikeasti parempi!
Olen aina käyttänyt ruoanlaitossa perunaa ja pastaa, niitä itse syömättä. Ja paistamisessa olen käyttänyt pelkästään öljyä. Jokaisessa aiemmassa parisuhteessani olen myös ollut se ainoa, joka on tykännyt ja osannut kokata. Nyt kaikki on siis todellakin toisin, sillä myös miesystäväni nauttii ruoanlaitosta ja hän on oikeasti hyvä siinä! Teemme vuoropäivin ruokaa ja se toimii erittäin hyvin. Hän on niin sanotusti vanhan kansan ihmisiä ja käyttää OIKEITA aineksia ruoanlaitossa, kuten voita ja kermaa. Ensin olin niistä ihan kauhuissani, mutta kuten sanottu, vatsani voi nyt tuhat kertaa paremmin, kuin ehkä ikinä ennen.
Hän tykkää tehdä ”oikeaa ruokaa”, ja itsekin olen siinä mukana oppinut arvostamaan normaalia kotiruokaa. Toki minä kokkaan yhä couscousia, leivon focacciaa, rakastan etanoita sekä leivon, mutten syö leivonnaisia! Mutta! Olen oppinut arvostamaan myös perinteisiä ruokia, käyttämään voita ja kermaa sekä nauttimaan siitä oikeasta ruoasta. Kaiken liiallinen välttäminen ja ruokavaliosta pois karsiminen ei nimittäin todellakaan tehnyt hyvää elimistölleni, vaan minulla oli heikko tai kipeä olo päivittäin.
Ruokavalion muutoksen lisäksi myös henkinen olotilani on varmasti vaikuttanut nykyiseen hyvinvointiini. Hyvä ruoka ja onnellinen, hyvinvoiva mieli tekevät yhdessä ihmeitä, sen tiedän omasta kokemuksestani.
Jasmin xxx
Hei Jasmin. Näytät nykyään hurjan seesteiseltä ja onnelliselta. On kiva lukea kuinka hyvää Jarmo on sulle tehnyt. Oot viime suhteittes jälkeen sen varmaan ansainnut joten onnea nykyiseen suhteeseen. Tämä kirjoitus osui ja upposi muhun sillä oon myös taistellut kipeän mahan kanssa ja muuttanut ruokavaliota edestakaisin. Kiitos hyvästä tekstistä!