Turvallinen olo.

Turvallinen olo voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Itse olen aina kokenut olevani turvassa tietenkin äitini, mutta myös parhaiden ystävieni seurassa. Sitä samaa oloa en ole kuitenkaan tuntenut YHDESSÄKÄÄN aiemmassa parisuhteessani. Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta se on täysin totta. En ole asiaa itsekään sen kummemmin ennen ajatellut, mutta pari päivää sitten miesystäväni kysyi minulta aiheeseen liittyen.

Kävimme tiistai-iltana (5.12.) pienoisella ravintolakierroksella rakkaani (Jarmon) kanssa; ensin Tubassa Pepe Ahlqvistin mahtavalla keikalla, sitten lasillisella Petrellissä ja sen jälkeen Tähdessä, missä T.T. Purontaka oli esiintymässä. Parikymppisenä kävin baareissa paljonkin, mutta jo usean vuoden ajan olen ollut varsinainen kotihiiri. Enkä todellakaan muista, milloin olisin käynyt useassa paikassa yhden illan aikana. Iltamme oli aivan ihana ja vaikka joka paikassa oli tosi paljon porukkaa, kaikki sujui hyvissä ja rennoissa tunnelmissa.

En ole nimittäin aina mikään maailman rennoin ihminen ja joskus pelkkä ajatus baari-illasta ahdistaa, sillä kun ihmiset tietävät ja tuntevat minut, illasta voi muodostua todella rasittava. Monet exäni ovat myös ärsyyntyneet minulle siitä, kun ihmiset tuijottavat minua, vaikka itse en sellaista nykyään edes huomaa. Yksin en todellakaan lähtisi baariin ja monesti onkin ollut helpompi viettää iltaa isommalla porukalla. Silloin ei nimittäin haittaa, vaikka kuka tulisi aukomaan päätään tai muuten vain häiritsemään seuruettamme.

Tuon tiistaisen illanviettomme jälkeen Jarmo kuitenkin totesi minulle, että vaikutin koko illan rennolta hänen seurassaan, vaikka olimmekin liikkeellä kahdestaan ja kuten jo sanoin, joka paikassa oli paljon porukkaa. En ollut stressaantunut, hermostunut, ärsyyntynyt (vaikka monet tulivatkin juttelemaan) tai mitään vastaavaa. Sen sijaan olin hyvällä fiiliksellä, olin vapautunut ja ihan vain itsekin nautin illasta.

Seura tekee ihmeitä ja vaikuttaa suuresti varsinkin sosiaalisissa tilanteissa. Itse olen myös hyvin varovainen silloin, kun jossain on pientäkään tungosta. En luota minulle tuntemattomiin ihmisiin ja olen tottunut olemaan aina hieman varpaillani sekä suojelemaan itseäni. Aiemmissa suhteissani en todellakaan olisi luottanut siihen, että se kumppanini suojelisi minua – luultavasti olisin joutunut ”puolustamaan” heitäkin. Itse asiassa niin on joidenkin kanssa käynytkin…

Kaiken tuon takia olin siis erittäin yllättynyt, kun huomasin tuon muutoksen omassa käytöksessäni. Kun olen Jarmon kanssa, minun ei tarvitse olla koko aikaa varuillani. Sen sijaan voin luottaa häneen ja koen oloni todella turvalliseksi hänen seurassaan – sillä tavallahan sitä kuuluukin tuntea sen oman kumppaninsa kanssa!

Hyvänä esimerkkinä voin mainita sen, kun minua sekä läheisiäni häiriköitiin todella rankalla kädellä pari vuotta sitten. Asiasta oli silloin useissa lehdissäkin, koska olen aina halunnut tuoda tuollaiset jutut ja suoranaiset vääryydet julkisuuteen. (Kukaan entisistä miesystävistäni ei kuitenkaan ole ikinä edes yrittänyt auttaa minua kyseisten tollojen kanssa, vaan itse olen aina saanut hoitaa kaikki tilanteet.) Julkisuus kun monesti säikäyttää ihmisen ja saa hänet lopettamaan rumat tekonsa tai ainakin minun kohdallani tuo kikka on toiminut usein. Olen puhunut julkisesti asiasta ja sen jälkeen en ole häiriköstä enää kuullut. Pari vuotta sitten sattuneessa tapauksessa homma ei kuitenkaan mennyt ihan noin kätevästi – vastassamme kun oli niin superhäiriintynyt tapaus, ettei meinannut tajuta omaa parastaan. Alla pari esimerkkiä kyseiseen tyyppiin liittyvistä uutisoinneista.

Eli kyllä, hän ei häiriköinyt pelkästään minua, vaan myös läheisiäni. Eniten minua haittasi tietenkin se, miten hän puhui ja kirjoitti äidistäni. Äitini on nimittäin maailman kiltein ja sydämellisin ihminen, joka on aina ollut hyvä äiti sekä sen lisäksi ihan paras tytär vanhemmilleen. Auttavainen ja rakastava ihminen, jota tuo yksi ku*ipää sitten ahdisti, häiriköi ja haukkui useamman vuoden ajan. Yhteisten tuttujen ja muidenkin tuon häirikön tietävien henkilöiden kautta saimme kuulla hänen olleen/olevan välillä ”hoidossa”, joten siksi hänen häiriköinneissäänkin oli aina lyhyehköjä taukoja. Toivottavasti hoito on tehonnut, sillä nyt (koputan samalla puuta…) olemme saaneet olla häneltä jo jonkin aikaa rauhassa. Ja onhan noita vuosien aikana ollut monia muitakin, jotka ovat yrittäneet häiritä/loukata/satuttaa minua ja elämääni, siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse olen kuitenkin sen verran kova mimmi, että kenenkään elämääni kuulumattoman on aika lailla mahdotonta vaikuttaa minuun.

Koska kirjoitukseni koskee turvallisuutta ja sitä, mikä saa ihmisen tuntemaan olonsa turvalliseksi, niin nuo häiriköintitapaukset kuuluvat tähän postaukseen. Kuten sanottu, ensimmäistä kertaa olen sellaisen miehen kanssa, johon luotan myös tällaisissa asioissa. Tiedän hänen olevan puolellani ja puolustavan minua, mikäli tilanne sitä ikinä vaatii. En epäile tai kyseenalaista sitä yhtään, koska uskon häneen ja hän tuo minulle sen turvallisuudentunteen, jota en ole kumppaniltani koskaan ennen saanut. Minulle tämä on siis täysin uusi, mutta todella ihana juttu.

Jasmin xxx